Talma kävi smartDOG KOGNITIO testissä 07.01.2025, testistä tullut .pdf raportti on luettavissa tämän blogipostauksen lopussa. Talma testattiin sen ollessa vähän yli 2 vuotias.
Talman tulokset smartDOG tietokannassa:
Talman smartDOG .pdf raportti:
Testi: Kognitio
Testauspvm: 07.01.2025
Paikka : Koirakoulu Masseter, Helsinki
Koira: O BIRCHES BEATRIX
Rotu: Australianpaimenkoira
Testaaja: Liisa Tikka
Testauspvm: 07.01.2025
Paikka : Koirakoulu Masseter, Helsinki
Koira: O BIRCHES BEATRIX
Rotu: Australianpaimenkoira
Testaaja: Liisa Tikka
Kokonaisarvio
Testin alussa Talma suhtautui uuteen testaajaan ylitsepursuavan avoimesti, ja se tutustui myös
vauhdikkaasti uuteen tilaan. Talma oli erittäin hyvin motivoitunut koko testin ajan ja se keskittyi myös
erittäin hyvin tehtäviin. Sillä on hyvä katse, jolla se kommunikoi ihmisten kanssa. Talmalla oli
erinomainen häiriönsieto: se ei häiriintynyt lainkaan tilaan kuuluneista äänistä. Koira myös kesti
virheitä hienosti turhautumatta niistä. Talma käyttäytyi sylinteritestissä hieman impulsiivisesti. Talma
luki kohtuullisen hyvin ihmisen elekieltä, ja oli eleillä myös huijattavissa. Tilaan liittyvä
ongelmanratkaisu, V-aita, oli Talmalle helppo - sen sijaan testin vaikein tehtävä, looginen päättely,
oli liian vaikea. Mahdottomassa tehtävässä Talma oli enemmän ihmiseen tukeutuva
ongelmanratkaisija, mutta sillä oli käytössä myös itsenäinen ongelmanratkaisustrategia. Talma muisti
vain yhden toiston (neljästä) muistitehtävästä oikein, mikä on alle keskiarvon. Tämä todennäköisesti
johtui ainakin osittain siitä, että Talman oli vaikea rauhoittua odottamaan. Talma ei manipuloinut
selkeästi oikeaa nappulaa sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja se keskittyi pyytämään apua
tehtävän suorittamiseen.
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen - arkuus-rohkeus
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, eli sosiaalisuus/ystävällisyys-persoonallisuuspiirre, vaihtelee
paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä, että koiran kokemukset koko
elinajan aikana. Perimän lisäksi erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin
positiivisilla kuin negatiivisilla. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet
rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas
toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista, jopa pelokasta. Testin alussa katsottiin
koiran ensisijaista reaktiota ja suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Talma suhtautui testin alussa vieraaseen ihmiseen ylitsepursuavan ystävällisesti ja avoimesti.
Uteliaisuus
Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus (FitBark), myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen
tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä testin alussa mielellään
lähellä omistajaa ja on passiivinen. Tällöin koiran sen esim. kotioloissa näkyvä aktiivisuus ei tule
näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa aluksi jännittää uusi tilanne.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Talma oli erittäin aktiivinen testin alussa, ja irti päästessään tutustui pääosin juosten koko
huoneeseen.
Itsehillintä sylinteritestissä
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus
ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai
passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle
eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran
arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio helpottaa koiran
hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee
todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea
kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa
koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta
metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran
reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat
ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla erinomainen
harrastuskoira – toisinaan arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa, riippuen koiran muista
ominaisuuksista. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin
suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, impulsiivisuus
saattaa tuoda haasteita – ei kuitenkaan aina. Impulsiivinen koira kiihtyy helposti, ja voi täten
havainnoida puutteellisesti informaatiota ympäristöstä, ja esim. käsillä olevasta tehtävästä.
Impulsiivinen koira myös helposti innostuu asioista, ja sen vire nousee helposti, mikä on etu
koulutuksessa.
Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään
makupala peitetyn sylinterin avoimista päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, sylinteri oli
seuraavissa toistoissa läpinäkyvä, eli koira näki palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira
pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea
vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä
lasin läpi. Impulsiivisuus näyttää olevan koiralla voimakkaasti periytyvä ominaisuus, ja rodut eroavat
impulsiivisuudessa.
Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä testiä, joka luotettavasti toisi monitahoisen impulsiivisuuden kaikki
puolet esille. smartDOG testissä käytetään sylinteritestiä, jonka on havaittu korreloivan koirilla
arjessa havaitun impulsiivisuuden ja kiihtymisen kanssa. Sitä on käytetty tutkimuksissa useille
eläinlajeille, koira mukaan luettuna. Sylinteritesti ei kuitenkaan aina kerro koko kuvaa koiran
impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka
on usein yhteydessä koiran kiihtymykseen, aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Sylinteritestin tulos
voi kertoa erityisesti juuri sen hetkisestä tunnetilasta. Esimerkiksi pelokkuus tekee koiran aina
varovaiseksi, ja se hillitsee itsensä juuri sillä hetkellä. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus,
niin ihmisellä kuin koirallakin.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Palkkio näköärsykkeenä häiritsi koiran suoritusta; Talma yritti ottaa ruokaa toistuvasti lasin läpi, siitä
huolimatta, että se oppi juuri ottamaan ruoan sivusta. Koira käyttäytyi tässä sylinteritestissä
impulsiivisesti. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut
keskimäärin 79% ja susilla 77% - Talmalla tämä oli 60%.
Eleiden ymmärtäminen
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla.
Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin
simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation
ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen
koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ja periytyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää
tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi
viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut eroavat
toisistaan siinä, miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ja ihmisen kanssa tiiviiseen
yhteistyöhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen
eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu
kunnolla. Ihmisen eleiden ymmärtäminen näyttää olevan myös voimakkaasti periytyvä ominaisuus
koiralla.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Talma ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 66.6 % oikein. Vaikein elevihje koiralle oli
selkeästi käsivihje, jossa käsi ei jää paikoilleen osoittamaan suuntaa, sekä katse-vihje. Sen sijaan
jalalla ohjaamisesta ja kädellä ristiin näyttämisestä Talma sai kaikki oikein!
V-aita
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin
ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa
se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää.
Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa
samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua
ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat
tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös
aikaisempi kokemus ja oppiminen.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Talma ratkaisi tehtävän erittäin nopeasti 13 sekunnissa. Koiraa ei häirinnyt näkyvillä oleva ruoka,
vaan se ymmärsi nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen. Koira ratkaisee tehtävän
itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.
Mahdoton tehtävä
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko
ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu lopulta mahdottomaksi ratkaista.
Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista
ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi
omistajan mielestä. Pääosin itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä itsenäisesti
ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan
ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin
toimii itsenäisesti. Ihmiseen kohdistettu katse kertoo myös koiran yhteistyöhalukkuudesta, mikä
helpottaa puolestaan koulutusta. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran
ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa
strategiaa, tekemällä yhteistyö ihmisen kanssa kannattavaksi. Ominaisuus on kuitenkin periytyvä ja
eroaa paljon rotujen välillä. Mikäli koira hylkää rasian pitkäksi aikaa, kertoo se joko siitä, ettei
rasiassa oleva palkkio ole tavoittelemisen arvoinen koiran näkökulmasta (ei jaksa ponnistella sen
eteen paljonkaan), tai että muut asiat kiinnostavat enemmän. Toisinaan koira tulee tehtävässä
epävarmaksi, ja hylkää rasian lähtien tekemään haistelua sijaistoimintona, vaikka tila ei muuten
kiinnostaisikaan koiraa.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Talma pyrki ratkaisemaan mahdottoman tehtävän enimmäkseen ihmisiltä apua pyytäen (61.7 %);
apua Talma pyysi sekä testaajalta että omistajalta katseella. Koiralla oli kuitenkin molemmat
ongelmanratkaisustrategiat käytössä, sillä se pyrki myös ensin itsenäiseen ratkaisuun (32.5 % ). 5.8
% koira teki muuta.
Looginen päättely
Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on
pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava
tehtävä koiralle. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja
kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle
houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 40% koirista ymmärtää tehtävän.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Talma ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista
koirista ratkaisee sen.
Huijaus
Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja "Huijaus" -tehtävä mittaa tätä.
Koiralle laitetaan näkyvästi herkku toiseen astiaan, mutta elellä osoitetaankin toista - kumpaan
astiaan koira menee?Testaaja siis vihjaa koiralle namin väärän sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain
koulutus.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Talma ei hämääntynyt tässä tehtävässä testaajan vääristä vihjeistä, vaan se päätteli itse näkemänsä
perusteella missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan
väärää vihjettä, vaan menee sinne, minne namin näki menevän.
Muistitesti
Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan
sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli
2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita
kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata
testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä
on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran odotuksen
kärsivällisyys tai kärsimättömyys saattaa myös vaikuttaa muistamiseen, ja monesti koiran kärsimätön
ja levoton odotus ei edistä muistamista. Testissä muistitulokseen vaikuttaa myös koiran vireys,
tunnetila ja motivaatio muistettavaa asiaa kohtaan - se saattaa siis vaihdella samalla koiralla eri
päivinä. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan
kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen.
Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti),
painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Talma muisti oikein yhden ajan neljästä, mikä on alle keskiarvoisen suorituksen tässä testissä.
Sosiaalinen oppiminen
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja
sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen
oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do”
koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania
mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka
saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Tutkimusten
mukaan jo 8vk ikäiset pennut pystyvät matkimaan ihmistä. Monesti tässä tehtävässä koira keskittyy
pyytämään apua, sen sijaan että se itse lähtisi painelemaan nappuloita. Toisinaan koira kiihtyy, ja
haluaa vain hajottaa koneen.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Talma koski laitteen nappiin, mutta ei varsinaisesti ilmentänyt
ymmärtäneensä ihmisen antamaa esimerkkiä. Pääosin koira odotti ihmisten apua tilanteeseen.
Fitbark
Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen
aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen
koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus
käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa
tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.
Koirasi käyttäytyminen osiossa
Koirasi Fitbark aktiivisuus testissä oli 29. Tietokannassa voit verrata koirasi aktiivisuutta muiden
saman rotuisten ja kaikkien rotujen keskiarvoiseen aktiivisuuteen testin aikana.
